lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ratsuponin paluu

Eilen kävimme aamupäivästä uittamassa poneja. Itse lähdin Mailalla, Roosa Tiltalla, Annika Sypellä ja Silja Bonazalla. Kuvia ei tältä reissulta valitettavasti ole, mutta saldona yksi tippuminen ja kolme uivaa ponia. Saimme juuri ponit veteen, kun Maila varsin kivasti kävellessään päättääkin yhtäkkiä loikata tasajalkahypyn, ja seuraavaksi löydän itseni ponin vierestä seisomasta, kikattaen. Toinen kerta kun tuolta otukselta tipahdan, ja molemmat kerrat käynnissä... Tiltaa syvempi vesi jännitti hirrmusti, mutta muut kolme kävivät uimassakin. Maila kerran, ruunat useampaan otteeseen, ja Syppe oli aivan innoissaan! Tallille päästyämme kaikilla meillä oli hienot karvapaikat reisissä, kun olimme lähteneet shortsivarustuksella matkaan... Hoidin Maikin pois ja poistin Koolta loimen, harjailin ja laitoin suitset päähän, ja kävin ehkä kymmenen-viidentoista minuutin ratsastelun kentällä. Ai kamala että tuo tuntuikin niiiiin pieneltä ja kapealta otukselta! Pelotti, että koko poni kaatuu jos vähänkään horjahdan. Alkujärkytyksen jälkeen köpöttely sujuikin varsin mukavasti, poni oli oma kuuliainen itsensä. Huomaa, että ponin pölyherkkyys on näköjään pahentunut, kun köhähteli heti jos menimme hiekkapölypilven läpi. Tympeää.


Ruuti tuli tänään takaisin kotiin laitumelta kaiketi viikonlopun ajaksi, kun laidunkaverinsa ovat kisaamassa, ja tuikattiin näiden kolmen seuraan. Tallille tullessani Jooseppi ja Ruuti makoilivat, ja vanhat ruunat laamasivat; Koo lähempänä Ruutia, ja Syppe Joosepin läheisyydessä. Jooseppi ja Syppe yhdessä vähän tuppaavat syrjimään mekkoponia, (tai no Jooseppi sorsii ja Syppe pysyy kimon seurassa) mutta yksin ollessaan Kookin kelpaa seuralaiseksi; Ruuti sen sijaan on selvästi kaikkien yläpuolella, vaan on niin loistava otus, että otti Koon siipiensä suojaan! Ponit söivät samalta kasalta heinää, ja kun raivasin vähän metsää ja kannoin pieniä koivunalkuja ruunille jyrsittäväksi ja horsmia syötäväksi, olivat Rudi ja Koo saman oksan tai horsmakasan kimpussa. Syppekin kävi jossain vaiheessa mutustelemassa samaa koivua Koon kanssa sulassa sovussa.

Maailman edustavin kuva, mutta jee, koko lauma samassa kuvassa!



Päivä meni naapurissa koulukisoja katsellessa, tai no lähinnä kavereiden seurassa kun kerrankin niitäkin näin, mutta ennen iltatallia kävin vielä köpöttelemässä Koolla kentällä. Siellä oli toinenkin ratsukko, ja poni köhähteli ja yski enemmältikin. Eipä taida enää uskaltaa kokeillakaan ponia talliasukiksi, muut hevoset kyllä pystyvät tuossa kentällä porukassakin kulkemaan ilman yskimisiä... Saa nähdä pääseekö Koon kanssa edes maastoilemaan jos muitakin on mukana, vai pitääkö käydä aina kahdestaan -tai sitten toivoa, että joskus edes sataisi sen verran, että enemmänkin kuin päälimmäiset hiekan jyvät kostuvat. Virpiniemihän on täysin mäntykangasta, kuivalla hiekkapohjalla; hyvä ötökättömyyden kannalta, mutta niin kuivaa...


Maila lähti eilen evakkoon ensi viikon tallin pesujen ja muun vuosihuollon vuoksi kun sitä ei voi pitää yötä päivää pihalla kuten muita, seuraavan kerran puttea näenkin vasta ensi viikon sunnuntaina. Vielä huominen aamu- ja päivätalli, maanantaina ponin rokotus sekä iltatalli, ja sen jälkeen itsekin lähden evakkoon. Poni jää äidin hoidettavaksi, joten pitää liikutella sitä nyt nämä kaksi päivää vielä reippaasti, ettei poni keksi kujeita äidille. Viimeksi äitin ponia hoitaessa päätti Koo pysäyttää koko Kiviniementien kirmailemalla sitä pitkin, koska äitiä nyt vaan ei tarvi aina totella. Evakkoreissu on eräänlainen roadtrip, jonka osa pysäkeistä voi olla osalle lukijoista mielenkiintoisia -ainakaan hevosista (poneista) en edes noita viittä päivää pysy erossa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.