Sinne jäi puoli elämää, tällä hetkellä 220 kilometrin päähän ja tämän päivän määränpään saavuttaessani on minulla ja eläimillä (sekä kaiuttimilla, nyyh) 620 kilometrin välimatka. Junassa postaaminen on jokseenkin tuskaa, vaikka yhdistin läppärin puhelimeni nettiin. Raiteiden päälle hyppäsin neljältä, ja perillä olen puoli kahdentoista aikaan. Seuraavan kerran ponin ja muut näen sunnuntaina, hui, mutta silloin onnekseni Mailakin on jo palannut evakkopaikastaan, ja sain kätevästi luistettua täysin tarkoituksettomasti tallin pesusta.
Koolla oli tosiaan eilen rokotus, ja tiedättekö, miten hankalaa voi olla, kun ei oikein ole ei-natiivin eläinlääkärin kanssa yhteistä kieltä, ja pitäisi saada selitettyä että pelkkä tetanus ja tällä ei ole rokotustodistusta..? (tai on, muttei mukana kun en jaksanut etsiä kun ei sitä enää tarvi -muistan kyllä, että poni on rokotettu 2014) Hauskaa oli myös se, että 18-vuotias ruunani ei osannut käyttäytyä. Ei sitten yhtään. Argh. Ei voi olla tallissa seisominen noin kamalaa... No, poni saatiin rokotettua, sain uudelleenletitettyä vähän purkautuneet letit ja rasvattua hangatut kohdat. Äidille jätin ukaasin, että ponilla on oltava harjaa kun palaan. Mur. Siitä tulikin mieleeni, etten laittanut viime viikolta pesupäivän tukkakuvia.
Kyllä siitä vielä pitkätukkaponi tulee! Kunhan ei mene hankaamaan. Nyt luovutan tämän netin kanssa, mutta ottakaatte siitä kasa Ranakuvia samaiselta pesupäivältä, eli viime viikon tiistailta!
Nyt on junapostailutkin koettu, saa nähdä koenko tätä enää koskaan, varmaan sata kilometriä ehdin tässä välissä matkata... No ei ihan, mutta 50 minuuttia tässä tynkäpostauksessa meni, vaikka Ranakuvat olivat jo valmiiksi käsiteltyjä ja ladattuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.