maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kesäkodissa

Miten onnellinen ihminen voikaan olla! Viikonloppu Ruotsissa sujui karitsaisissa merkeissä, ja olen edelleen ihmeissäni siitä, että sain kuin sainkin kaikki pienenpienet lambipallerot jätettyä Stormyrbergetsiin. Sunnuntaina kävin lastaamassa loimet Ikea-kassiin ja kävelin siskon ja ponin kanssa kotiin, josta sisko otti koiria mukaan lenkille ja lähti kävelyttämään ponia. 

Lambikuvia lisää kuva-Instagramissa!

Tänään raahauduin tallille kaiketi kahdentoista aikaan, pakkasin loput tavarat, puunasin ponia vähän edustavampaan kuntoon ja uusin letit sekä paikkasin loimesta reiän. Niin, ja koitin vuolla sorkkia, mutta siitä nyt ei tullut yhtään mitään järjettömän kuumuuden takia. Isä tuli hakemaan ponin tavarat, ja kahtakymmentä vaille kaksi lähdimme Kivarista.


Matka taittui veljen pyörällä polkiessa. Koo oli tajuttoman hidas ja perässävedettävä aina entiselle kuntopolulle saakka, jossa se kipitti vierelle hölkyttelemään, aiemmin lahnaillessaan juuri ja juuri jalanlaahausravilla perässä. 

Matkalta video puolestaan Koon Instagramissa!

Kesäkotiin päästyämme Koo joutuikin heti pesupaikalle pikkuhikien huuhteluun -ei ilmeisesti ole ponikaan kesäotuksia. Pesupaikkahan oli ihan kamala juttu, pari kertaa Koo on aiemmin tuossa tallissa käynyt ja silloin hengaillut pesupaikalla odottaessaan kilpailuvuoroa. Tosiaan, niistä kerroista on vuosia aikaa, kaiketi viisi..? 


Sain luvan tunkaista ponin ruunien tarhaan ja Roosa tuli mukaan jos vaikka provosoituisivat toisiaan potkiskelemaan. Jooseppia piti työntää portilta pois, nuori kun oli varsin innoissaan uudesta kaverista. Koo saatiin sujautettua portista sisälle ja Jooseppi oli hyvinkin kiinnostunut Koosta, Sypen tarkkaillessa tilannetta kimon takaa. Ruunat leikkivät "seuraa johtajaa" Koo kärjessä. Välillä poni malttoi tarhantutkimisiltaan moikata uusia kavereitaankin, ja muutaman kerran käski Jooseppia pitämään vähän pidempää välimatkaa. Pitkin poikin tarhaa seikkailtuaan Koo heittäytyi makuulleen ja piehtaroi sydämensä kyllyydestä, kun kerrankin sai nakuilla! Tämä olikin ensimmäinen kerta sitten huhtikuun, kun poni sai tarhata loimetta muutenkin kuin pikaisesti kuvaamisen yhteydessä. Poni jäi imuroimaan heiniä, ja lähdimme Roosan kanssa valjastamaan Mailaa.

Harjailut ja varustus tallissa, putte pihalle ja kärryt perään kun tallissa oli tällä kertaa enempi tungosta -ja tamma osasi seisoa paikallaan, vau! Kärryt kiinni, loppujen varustusten (minun kypärän) etsiminen ja matkaan! Kiersimme taas hiittilenkin, ja tällä kertaa tamma ei pomppinut kuin kerran, ja tientasoituskoneenkin ohittaminen onnistui kuin fiksullakin hevosella! Maikki kun osaa toisinaan olla vähän... hönö. Päätimme uskaltaa kokeilla lyhyitä ravipätkiäkin, ja voi että miten innoissaan pikkuputte niistä olikaan! Käynti ei enää pahemmin maittanut, muttei kertaakaan lapasesta lähtenyt. Ensimmäisen ravipätkän jälkeen tamma näytti nuo reissun ainoat loikkansa, sen jälkeen kintut pysyivät kutakuinkin maassa. Jalkauduin peltokohdalla kuvaamaan, hyppäsin takaisin kärryille ja körryyttelimme loppu matkan. Maila on kyllä loistava otus! Pihalla kärryt pois ja remmit käärityiksi Maikin laiduntaessa, talliin päästyämme tamma sai huuhtelun ja kylmäykset.


Syppe oltiin jo haettu ratsastettavaksi, mutta Jooseppi ja Koo torkkuivat peräkkäin tarhassa. Laitoin tavarat paikoilleen, tein ruuat ja muut toiminnat, kunnes olin valmis lähtemään ja kävin nakkaamassa ponille takin niskaan. Päivällä ei näkynyt kuin paarmoja ja yksi hyttynen, mutta yöllä saattaa tulla myös pienempiä pirulaisia. Ruunille porkkanat, pyörän kyytiin ja kotiin. Huhhuh, ei olisi paremmin ponin muuttaminen voinut mennä! En tykkää rikkoa hevosten rutiineja, ja pyrin pitämään etenkin paikan vaihdot minimissä, mutta kokeemme olivat selvästi osoittaneet Kivarin olevan Koolle epäsopiva paikka kesäksi. Toivottavasti tämän muutoksen ansiosta poni saa elinaikaa pidemmälle kuin ensi kevääseen!


Huomenna pitäisi uuden ihottumaloimen olla postissa, jesjes! Päätinkin olla ainakin vielä tilaamatta uutta huppua, katsotaan miten pärjää tuolla loimen mukana tulevalla. Jos tarvetta enemmälle suojaukselle tulee, olen päätynyt Snuggyn huppuun -sen hetkisestä rahatilanteesta riippuen joko pitkä tai lyhyt versio.

2 kommenttia:

  1. Mä olen varma, että Koon kesäkutina helpottaa radikaalisti uudessa paikassa. Tyst! Se on näin.

    Ja ihan kaikki muutenki menee just niin kun pitää. Joka suunnalla. Riittää kun uskoo. Joohan? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se on! ;) Mutta nyt kyllä näyttää niin loistavalta että ihan itkettää. :') Hihii, ehkä tästä vielä sittenkin tulee vielä jotain!

      Poista

Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.