Kingi-Kirjavaa moikkaamassa

Eilisen vietin Sohvia ja eläinlaumaansa häiriköimässä, edellisestä kalimekerrasta olikin jo ihan oikeasti aivan liian kauan aikaa. Heti ensimmäiseksi piti käydä katsahtamassa uusiin tulokkaisiin, Vividaan ja Arttun. Hävettää myöntää, etten edes tuota pupua ollut tätä ennen kuin kuvissa nähnyt... Vividaan rakastuin heti, aivan valloittava pieni poni, niin sosiaalinen ja utelias! Artulla oli tänään hieman epäsosiaalinen päivä, mutta varsin suloinen otus sekin. 

Eläinkierroksen jälkeen ruokaa ja muuta lagausta, jonka jälkeen haimme isommille otuksille harjat ja suitset. Vividan siirto laitumelta tarhaan, Papu harjauspuomille ja Rana välikköön. Ratsu reimoille harjailujen jälkeen suitset päähän, tytöt kyytiin ja Sohvin veljen nimeäminen kameramieheksi.

Suuntasimme naapuritallin läpi hevosreiteille, johtajaratsukkoa vaihdellen. Papulla ei ollut kiire minnekään, varsin hyvin on kyllä tuo poni uuden roolinsa omaksunut! Tamma kyttäili toisinaan puskia ja silta oli hirmu jännä, lehmänhermoinen ratsulehmäni ei korvaansa lotkauttanut ja köpötteli tasaisesti menemään. Radan kierrettyämme palasimme tallillepäin, poni yritti ehdotella ravia ja oli muutenkin huomattavasti eloisampi kuin menomatkalla. Laitumien välissä kävellessämme Rana sai pömelikohtauksen, ja Sohvi koki paremmaksi jalkautua selästä. Pöhkö tamma pöljäili aina naapuritallin pihaan saakka, kunnes rauhoittui eikä Papunkaan tarvinnut vilkuilla vuorotellen hevosta, minua ja Sohvia kummastellen. 

Tallin pihassa kyydistä pois, suuret kiitokset ponille joka sai hetken mutustaa pihanurmea. Paparazzi on kyllä ehdottomasti maailman paras lehmä, valehtelisin jos väittäisin etten olisi muutamaa (kymmentä) kyyneltä viimesyksyisen epätietoisuuden aikana tirauttanut. Niin hieno poni!

Sohvi halusi ottaa yhteiskuvia meistä, edelliset taitavatkin olla muutaman vuoden takaa. Papu on maailman helpoin kuvattava, aina katselee korvat hörössä ja kääntelee vähän päätään, mutta me yhdessä... lopputulos on harvemmin onnistunut, meillä menee aina ihan höpöksi.

Ennen takaisin sisälle painumista kävimme vielä tarhassa ponien keskellä, jossa Sohvi halusi ottaa vielä lisää yhteiskuvia, ja itse räpsin joitain kuvia pelkästään hevosista.

Ei muuten helpottanut shettiskuumetta ollenkaan! Onneksi on lainaponit joiden kanssa saa käydä juttelemassa ja touhuamassa, pysyy edes jotenkuten järki päässä enkä täysin sekoa jos autossa istuessani näen tien vieressä pikkuponeja... Sohvilla ja Ranalla oli Bonazassa vielä illalla kouluvalmennus, joten laitoimme varusteet ja tamman valmiiksi ja lähdimme matkaan. Aloittelin iltatallia, kävin kuvaamassa osan valmennuksesta ja palasin takaisin hevosia ruokkimaan.