Vastaukset kysymyksiin

Hevostelu

Mitä inhoat eniten hevospiireissä?

- Ajattelin kirjoittaa tästä jossain vaiheessa oman postauksensakin, mutta päälimmäisenä sanottakoot suvaitsemattomuus. Se, että oma tyyli on ainoa oikea, eikä voida arvostaa kuin omanlaisiaan harrastajia. Tämä uloittuu tosin hevostelun ulkopuoliseenkin elämään -en todellakaan siedä suvaitsemattomia tai osaan-kaiken-tiedän-kaiken -ihmisiä.

Mistä haluaisit hevosten parissa oppia lisää?

- Yksinkertaisesti hevosista. Lukea niitä paremmin, tulla paremmin toimeen erilaisten hevosten kanssa, ja olla kaikin puolin parempi ihminen -hevosillekin.

Kuka on vaikuttanut suhun hevostenkäsittelijänä eniten?

- Laura L./Emili/Pilkku/(entisen) Raudattomasti-blogin kirjoittaja, minä nyt kukainenkin hänet tietää. Monet tunnit vierähti vuonna 2009 kättä vääntäessä, kunnes oli myönnettävä, että Laura nyt vain tietää enemmän, ja että ihan oikeasti hänen tapansa toimia hevosten kanssa on huomattavasti parempi kuin silloinen omani.

Onko Koo elämäsi hevonen?

- On, ainakin yksi niistä.

Aiotko hankkia uuden hevosen Koon jälkeen?

- Joskus. Joka toinen päivä vannon, että tulen vielä joskus jakamaan elämäni oman shetlanninponi(lauma)n, gotlanninrussin, täysarabin ja kylmäverisen kanssa, kaikki kerralla tai erikseen, ja joka toinen päivä vannon, ettei enää koskaan hevosta. Vaan tuskinpa sitä enää ilmankaan osaa olla. Oikeasti haaveilen "kakkoshevosesta", varsasta, jolle Koo saisi olla järjen äänenä ja saisimme Koon kanssa yhdessä varsasta yhteiskuntakelpoisen eläimen. Veikkaan kuitenkin, ettei tällaista tule tapahtumaan -ei ennen kuin olemme asettuneet johonkin tiettyyn paikkaan, tai muuten tule sopivaa saumaa elämässäni toiseen poniin.

Kristalas "Syppe" 03/2012

Missä opit vuolemaan itse hevosten kaviot?

- ... Netissä. Koko pienen ikäni olen seurannut kengittäjien toimia, niin omaa kuin muidenkin hevosia laittaessa, sen jälkeen pari vuotta selasin netistä kaiken maailman artikkeleita, katsoin kuvia, katsoin livenä kavioita ja mietin, miten vuolisin tämän hevosen. 2012 keväänä Koolta tipahti toinen etukenkä maastoreissulla, tallille päästyäni irroitin toisenkin etukengän ja kotiin päästyäni kysyin äidiltä, että jätetäänkö poni kengättä. Kuukautta myöhemmin lähti takakengätkin, kerran on ulkopuolinen nämä vuollut ja muutamaan otteeseen ammattilainen jälkeni tarkastanut. Kaikki muutkin vuolemani ponit on syynätty ammattilaisten toimesta säännöllisen epäsäännöllisesti, enkä pelkää myöntää osaamattomuuttani. Koota ennen raspailin kahden samalla tallilla olevan ponin kavioita ja sain täten vähän tuntumaa raspiin ja puukkoon.

Mielipiteesi apuohjista?

- En käytä "vapaaehtoisesti" enkä omista, koen turhana. Muutaman kerran olen tänä syksynä työnantajan hevosia juoksuttanut kuminauhoilla, siinäpä se. Itse suosin mieluummin kahdella ohjalla juoksuttamista, selästäkäsin en ymmärrä apuohjia sitäkään vähää ja jaksan toisinaan vain ihmetellä, että miten jotkut jaksavat pukea ravureilleen ne kaikki kymmenet varusteet ennen lenkille lähtemistä.

Millaisia piirteitä arvostat hevosissa?

- Yhteistyöhaluisuus, siis into oppia uutta ja toimia ihmisen kanssa. Muulla ei oikeastaan ole väliä.

Jos hankkisit uuden hevosen, millaista lähtisit etsimään?

- Nuorta ja tervettä. Kränää tulee kuitenkin iän myötä, turha laittaa valmiiksi rikkinäinen tai sairas hevonen. Niin, ja Koota pienempää -joko suoraan shettis, tai siro pikkuponi. Ja ei, poni ei todellakaan tulisi ratsukseni.

Sällin Maila "Maila" 05/2005

Kumpaa harrastaisit mieluummin, este- vai kouluratsastusta?

- Jos voisin, valmentautuisin klassisessa kouluratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Suhteellisen varmalla hevosella hyppään kuitenkin myös mielelläni, mutta yhdenkään kaahottajan tai puomien sekaan loikkijan selkään en lähde -pelkään liikaa hevosten jalkojen puolesta.

Jos saisit nyt valita, valitsisitko elämän ilman hevosia?

- Jos vaihtoehtona olisi se, etten ole koskaan kuin nähnyt hevosia, ja nykytilanne, valitsisin ensimmäisen. Nykyisestä elämästäni jos tipauttaa hevoset pois, ei jää enää mitään jäljelle.

Kuka on ns. idolisi hevospiireissä?

- Arvostaan montaa ihmistä, mutten idolisoi.

Kenet hevosihmisen haluaisit tavata?

- Alexander Nevzorovin Eva Roemaatin ainakin näistä vähänkään isommista nimistä, suomalaisista hevosbloggaajista on edelleen useampi tapaamatta.

Mikä antaa sulle voimaa jaksaa jatkaa kun menee huonosti hepsujen kanssa?

- Toiset hevoset. Tähän mennessä ei ole koskaan ollut tilannetta, että jokainen poni sairastaisi samaan aikaan tai yhteistyömme takkuilisi jokaisen kanssa. Ja jos on tilanne, jossa käsissäni on vain Koo, mietin sitä, kuinka pitkälle olemme päässeet.

Millanen ois sun unelmien hevonen?

- Pieni poni, ei niin tyypillinen väri, tuuheat ja pitkät jouhet, monitoimiponi jonka kanssa voi talvisin pulkkailla ja kesäisin samoilla maastakäsin pitkin metsiä. Fiksu ja järkevä, mutta pilkettä silmäkulmassa, partiolaistyyliin aina valmis kaikkeen.

Tähti "Puppe" 10/05

Millaisia tavoitteita asetat vuodelle 2015?

- Pitää Koo terveenä ja kesäihottuma kurissa, ehkä opetella joku uusi temppu, ja viettää paljon laatuaikaa yhdessä. Tammojen kanssa tiet luultavasti eroavat tämän vuoden aikana, sitä ennen koitetaan pitää hauskaa ja kaventaa vyötärön ympäryksiä.

Mitä hyviä/huonoja puolia hevosen omistamisessa mielestäsi on?

- Ehdottomasti paras puoli on se, että saa mennä minä päivänä tahansa tallille, ja saa päättää itse hoitomuodot ja muut. Ei tarvitse katsoa kipeää hevosta jonka omistaja vain sanoo, että kyllä sillä voi ratsastaa, eikä tarvitse käsitellä hevosta itselleen epämieluisella tavalla. Huonoimpia puolia ovat sitovuus, itsehän olen tosiaan viimeisen viiden vuoden aikana ollut kerran yli viikonlopun reissussa -viime kesän etelä-roadtripin aikana viisi vuorokautta. Toki hevoseen (saatika useampaan!) saa rahaa sekä aikaa uppoamaan ihan tajuttomat määrät. Stressi kipeästä tai sairaasta hevosesta on ihan järjetön, ja hevoset tuppaavat muutenkin aiheuttamaan harmaita hiuksia -milloin rikkoontuneiden aitojen tai loimien johdosta, milloin sopivan tallipaikan löytymisen kanssa.

Minkälainen hevosharrastaja olet muiden mielestä, esim. tuttujen?

- Kukkahattutäti/narunpyörittäjä/miksi kukainenkin kutsuu. Olen kuitenkin meidän tallilla se, jota pyydetään lähes aina ensimmäisenä apuun varsojen kanssa, lastaukseen, hevosten liikutukseen tai muuhun. Kovin moni ei välttämättä tapojani ymmärrä, mutta on huomannut niiden toimivan myös omien hevostensa kanssa ja antavat täten meikäläisenkin kukkia kuten parhaaksi koen. Kyselin myös joiltain, ja seuraavanlaisia lausahduksia todettiin; "kukkahattuhippi", "tunnollinen, sellanen jolle vois antaa oman hevosen vuodeksi hoitoon ja tietäis että saisin sen miljoona kertaa parempana takas", "pienempänä varsinki aika rämäpää", "harrastat koska se on kivaa, et koska siinä voi saavuttaa jotaki", "ongelmanratkoja", "hullu mutta rento" ja "semmosia hevostelijoita pitäs olla lisää ku sä oot".

Lempihevostavaramerkki?

- Loimissa Horseware, riimuissa Bucas, naruriimuissa ja köysissä Silvertip, satulahuovissa Equiline, pinteleissä ja patjoissa Eskadron... Eli ei, en ole yhden merkin vannoutunut käyttäjä.

Onko joskus tullut sellanen fiilis hevosten kanssa, että miksi edes yritän?

- On, liian usein. Olen ihminen, joka tekee kaikkensa ensimmäiseen isompaan vastoinkäymiseen saakka, kunnes romahdan ja itken ja parun ettei tässä ole mitään järkeä. Hammasta purren jatkan, ja siitä taas lähtee elämä vain ylöspäin.

Oletko varusteratsastaja?

- En.

Miksi juuri ratsastus ja hevoset?

- Olin neljä- tai viisivuotias ja lopettamassa joukkuevoimistelua. Äiti ehdotteli uusia harrastuksia, ja lopulta vastasin "vaikka", kun äiti mainitsi ratsastuksen, jota siskoni oli harrastanut jo jonkin tovin. Siitä se sitten lähti; aluksi joka toinen viikko talutusratsastusta, sen jälkeen viikottaisille tunneille ja kaksi vuotta tunneilla (sekä siskon hoitohevosia rapsuttelemassa) käytyäni elämääni kipittikin prinsessaponi Viveca varsansa kera. Viveä tovin hoidettuani tarjoutui mahdollisuus Pupen hoitovuoroon, mutta kirjava pomppasi pois matkasta Koon tultua meidän nimiin kun aika ei riittänyt kolmella tallilla ravaamiseen. Miksi sitten olen tähän jämähtänyt? Koon takia, eipä sitä mihinkään voi enää laittaa. En todellakaan usko, että enää hevostelisin jos minulla ei Koota olisi. Ja eipä sitä enää ilmankaan osaa olla.

M.P. Emma 12/04, ensimmäinen rakkauteni eli jo edesmennyt russimummo. Emman tyttärentytär asuu Bonazassa, ja on kyllä kovin samanlainen isoäitinsä kanssa!

Miten hoidat hevosesi kesäihottumaa?

- Riippuu kesästä. PROBin tuotteet olivat ensimmäiset kesät käytössä, sen jälkeen pari kesää satunnaisilla tuotteilla, yksi Pioneereilla ja taas pari satunnaisilla. Joka kesän poni on loimitettu ja yritetty huputtaakin, vaan se ei hupuista perusta ja rikkoo tai repii ne päästään. Ensimmäisen kesän poni oli kokonaan hiekkatarhassa (ko. tallilla ei ole laitumia) syöden vihreää niitettynä tai narun nokassa, seuraavat seitsemän kokonaan laitumella ja viime kesän aluksi laitumella, mutta kutinan yllyttyä järjettömiin sfääreihin poni muutti takaisin Virpiniemeen hiekkatarhaan ja mussutteli vihreää taas vain niitettynä tai syöteltynä. Ehjät ja peittävät loimet, hikien huuhtelu joka lenkin jälkeen, pesu aina ponin kutistessa ja rasvailut kutinan ollessa päällä ja vähän aikaa sen jälkeen. AVS-14 ja Pioneerin tuotteet ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi, paras loimi on Horseware Rambo Sweetitch Hoody.

Minkälainen on hevostesi viikko-ohjelma?

- Koitan liikuttaa edes kerran viikossa. Eli siis ei ole. Terapia-aikana Koo käy 2-5 terapiaa viikossa, Maila ja Sandra 1-3. Jos aamuvuoroilen, en pahemmin jaksa poneja liikutella, mutta muina päivinä liikkuvat kyllä jos ei ole surkeat pohjat tai järkyttävä sää.

Jos saisit Koon omaan paikkaan ja sille pitäisi löytyä kaveri, minkälaisen ponin tai hevosen haluaisit?

- Pienempi (90-120cm) poni. Nuori, (0-3v) jolla hyvä asenne elämään ja tekemisiin. Ei diagnosoituja vikoja tai sairauksia.

Oletko miettinyt hevosista ammattia itsellesi?

- Olen, mutta en esimerkiksi hevosenhoitajana tai ratsastuksenopettajana. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta kiinnostaisi, mutta ainakaan juuri nyt en jaksa kouluttautua noin monivaiheiseen ammattiin.

Lending 05/2007, 10-vuotissyntymäpäiväni johdosta kävimme Ronjan ja Janitan kanssa issikkavaelluksella Hóll Tallilla

Oletko miettinyt hankkivasi toisen hevosen/ponin Koon rinnalle, jos se ei olisi rahasta kiinni?

- Jos olisi hyvä paikka ja tosiaan ei pulaa rahasta tai ajasta, minulla luultavasti olisi toinenkin poni.

Millainen Koo on ratsastaessa, minkä tasoinen ja voiko sillä vielä ratsastaa?

- Hyvänä päivänä Koo on herkkä ja esittelee kaikki liikkeensä mihin me ratsukkona pystymme, se on täysin ratsastettavissa istunnalla/jaloilla, eikä voi kuin nauttia kyydistä. Huonona päivänä en ratsasta, tai jos huono päivä selviää vasta selkään mentyäni, tulen alas. Koo on arvioitu Arto-Pekka Heinon toimesta helppo A-tasoiseksi, kisattu sillä on helppoa B'tä, mutta poni osaa sulut, avot, laukanvaihdot joka askeleella, keski- ja lisätyt askellajit, vastalaukat, pohkeenväistöt sun muut. Tai tällä hetkellä vaatisi varmaan melkoista ruosteiden hiomista, mutta ainakin joskus poni on nuo osannut -muttei koskaan minun allani, koska en todellakaan itse moisia osaa. Esteitä Koolla on kisattu 80-senttisenä, kotona olen sillä hypännyt metrin radan kaulanarulla ja ilman satulaa -varusteilla pääsisimme ehkä juuri ja juuri tuon 80cm. Lisäksi K on kisannut entistä edeltäneellä omistajalla aluetasolla lännenratsastuksessa; trailia, pleasurea, horsemanshipia sekä reiningiä.

Millainen Maila on ratsastaessa, minkä tasoinen ja voiko sillä vielä ratsastaa?

- Maila on... kummallinen. Maailman paras puskapuksutin, se ei nimittäin pelkää yhtään mitään! Herkkä eteenpäin ajaville avuille, kuin myös suustaan, muttei tajua istunnasta pahemmin mitään. Kuvittele ratsastavasi pahkasialla, niin pääset aika lähelle tunnelmaa. 4,5 vuotta sitten hyppäsin kerran tai kaksi putella pikkuesteitä, ja olihan se hauska siinäkin -ei todellakaan osaava, mutta mielettömällä tekemisen innolla ja asenteella varustettu. Samana kesänä myös tuuppailin (ilman satulaa) kentällä, voiton hetki oli se, kun poni yht'äkkiä alkoikin laskea niskaansa ja nostaa selkäänsä töhötyksen sijaan. Annika kisasi Mailalla pieniä esteluokkia, (jos haluat nähdä tamman klipattuna, klikkaa tänne!) itse olen nähnyt vuosia sitten tamman 60cm luokissa ja on kait se ehkä joskus jonkun helpon C'n puksuttanut läpi. Mailalla ei ole ratsastettu sitten kesän uittoreissujen muutamaa ratsastusterapiaa lukuunottamatta, eikä sillä luultavasti enää ratsasteta.

Milloin sait/ostit Koon, sekä Mailan?

- Koo vaihtui äitini nimiin maaliskuussa 2006, ja on edelleen papereissa äidin. Vanhemmat/isä ostivat ponin minulle ja siskolleni, joskin sisko tiputtautui useampi vuosi sitten kyydistä, mutta käy edelleen satunnaisesti ponia moikkaamassa. Olimme etsineet puolisen vuotta aktiivisemmin hevosta ja käyneet kokeilemassa lähinnä tinkereitä (itsehän haaveilin russista) vaan Koo nyt jotenkin vain ajelehti elämäämme. Maila on ollut omistajillaan kohta 11 vuotta -se ei siis ole omani, vaikka kovasti ovatkin yrittäneet tammaa minulle tyrkyttää.

Cookie 06/2005, kantavana oleva ic-tamma joka oli varteenotettavin hevosehdokkaamme ennen Koota

Minä

Mikä olet ammatiltasi tai mihin opiskelet?

- En mikään ja en mihinkään. Olen tällä hetkellä puolen vuoden työkokeilussa tallilla, (loppuu huhtikuussa, sen jälkeinen elämä on täysin auki) hevosenhoitajan ja ratsastusterapian avustajan nimikkeellä. Syksyksi pitäisi keksiä ala ja oppisopimuspaikka.

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

- Etelä-Suomessa sossupummina, poni on lahjoitettu Vihtiin ja yritän edelleen keksiä mieleistä ammattia. Toivottavasti tilanne ei kuitenkaan koskaan ole tuo.

Ketä ihailet?

- Patty Waltersia

Millasia tavotteita asetat vuodelle 2015?

- Muuttaa etelään, saada vuodesta edellistä parempi, elää enemmän hetkessä, irrottautua arjesta huomattavasti enemmän ja sanoa kyllä useammille tilanteille.

Madam Mim "Mimmi" 07/2005, Mimmi oli hoitoponini elämäni ainoalla hevosleirillä kesällä 2005 Ylirannan ratsutilalla

Mikä oli uudenvuodenlupauksesi?

- Tutustua uudenlaiseen musiikkiin ja saada vähintään yksi uusi bändi top10-listaan. Pyörittelin myös vähintään kaksi postausta viikossa-haavetta, mutta saa nähdä miten sen kanssa käy...

Jos et harrastaisi hevosia, miten kuluttaisit vapaa-aikasi ja ne eurot, jotka nyt hevosiin uppoaa?

- En todellakaan tiedä. Haluan uskoa, että minulla olisi joku muu elämä tällöin, mutta en oikeasti jaksa uskoa moiseen ihmeeseen. Luultavasti istuisin enemmän koneella, katsoisin Netflixiä ja Youtubea, sekä söisin vieläkin enemmän sipsejä.

Millaiset tilat rakentaisit hevosille, jos saisit rajattomasti tilaa ja rahaa?

- Pohjustin tätä tässä postauksessa, mutta lyhesti; suuuuri tarha vaihtelevalla pohjalla (metsää, niittyä/peltoa, kalliota, korkeusvaihteluita, ehkä joku hyväpohjainen lätäkkö vesileikkeihin) ja isolla, valoisalla makuuhallilla. Muovilankut tai muu säänvaihteluita ja kulutusta kestävä aitamateriaali. Pihaton yhteydessä myös tallipuoli, jossa pari sairaskarsinaa, valoisa huoltotila kavionhuoltoa tai eläinlääkärikäyntejä varten, kuivaushuone loimille ja sen verran tilaa varusteille, ettei mahdotonta kasaa tule hamstrattua. Omia metsäreittejä, joilla voisi huoletta lenkkeillä irtiolevan poni- ja koiralauman kanssa vailla pelkoa kanssaliikkujista. Tarhassa pari ponia iloisesti kirmailemassa, tai ehkä vain laahustamassa heinätupolta toiselle...