torstai 15. tammikuuta 2015

#tbt osa 13

Viime vuodelta tutuhkoksi tullut menneidenmuistelusarja saa taas jatkoa, jee! 25.5.2010 minä ja Koo kävimme Janitan ja Tufferin kanssa polskuttelemassa hiekkakuopilla, johon lumien sulamisvedet useana keväänä jumittavat. Paikka on mitä loistavin; harva hevosihminen on sitä tajunnut, lätäkkö on aina matalahko ja vesi täysin kirkasta, ja mikä parasta, pohja on tasaista hiekkaa.


En kyllä ymmärrä miksi Koota luullaan usein tammaksi... :D




Yksi kaikkien aikojen lempikuvistani, joka onkin näkynyt blogissa useasti...


4 kommenttia:

  1. Tämä oli niin ihana päivä, kunnon ponielämää <3 Rohvessoorin mielestä nuo vesikasvit oli kyllä suurta herkkua... Melkonen kulinaristi! Ja karsu aina pärskytteli vettä niin että kaikki varmasti kastu :D Nämä oli hyviä reissuja!

    VastaaPoista
  2. Höh, miksei meillä koskaan jää hiekkakuoppiin vedet tuolla tavalla? :( Tosin, meidän hiekkakuopat nyt on vaan sellasia syviä kuoppia keskellä metsää mäen rinteessä... Mut oli kyllä ihania kuvia ja jotenkin tunnelmallinen video :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuollakaan kauaa nuo vedet lillu, hyvällä tuurilla pari viikkoa. Viime vuosista ei itse asiassa oo edes tietoa, kun asuttiin sen verta kauempana. Mutta kiitän, nämä pätkät ja kuvat on itselleni (ja myös Janitalle) hirmu tärkeitä. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.