Blogitallin edellinen haaste oli ostoilmoitus, jonka tyyliin ajattelin unelmahevosestani kertoa. Itse en ole koskaan kirjoittanut ostoilmoitusta, enkä edes selaillut myynti-ilmoituksia oikeasti ostoaikeissa -olin kyllä mukana kokeilemassa hevosehdokkaita, jotka äiti oli löytänyt ja omistajiin yhteyden ottanut. Koon ostamisesta ei minulle puhuttu ennen kuin se oli jo meidän. Facebookissa kiersi taannoin Viisi elämän hevosta-haaste johon minutkin haastettiin tallin omistajan toimesta. Viiteen (neljään) elämäni hevosiin lukeutuvat Viveca, Puppe, Koo ja Maila. Muitakin mahdottoman tärkeitä hevosia on matkan varrelle mahtunut, mutta niistä on hankala nostaa yhtä muita korkeammalle jalustalle.
Klikkaamalla suuremmaksi mikäli kiinnostaa lueskella pätkiä.
Näiden neljän pohjalta etsisin itselleni unelmieni hevosen. Itse asiassa unelmieni hevosia on kaksi. Tai no poneja ovat molemmat.
Ostetaan suikunsukuinen suomenpienhevostamma. Oltava terve ja suorat jalat.
Ehkä vähän riskialtista etsiä paranneltua Sällin Mailaa, mutta en voi sille mitään. Yksikään hevonen ei ole kolahtanut samalla tavalla. Yksikään hevonen ei ole sopinut niin hyvin minun käsiini. Jos Maikin jalat olisivat yhtään paremmat, olisin jo ostanut sen itselleni. Vuosia sitten, tai viimeistään nyt.
Toinen poni olisikin vähän monimutkaisempi operaatio.
Etsitään liisattavaksi shetlanninponitammaa siitoskäyttöön. Terve ja hyvällä rakenteella varustettu, ei kesäihottumataustaa.
Vielä joku päivä minulla on shetlanninponivarsa. Ellei ihmettä tapahdu, varsa tulee syntymään maailmaan juurikin ylläkuvaillulla tavalla. Haluan varsan, joka on saanut olla varsa. En halua varsaa, jonka selässä on käyty, joka on klipattu tai kengitetty, joka on asunut yksin, vieroitettu liian aikaisin tai päästy pilaamaan vääränlaisella käsittelyllä. Haluan ponin, jolla on luonnetta. Pilkettä silmäkulmassa, mielenkiintoa työntekemiseen. Haluan pienen ponin käyttöön, ehkä näyttelyissäkin pyörähtämään. Teettämällä varsan ei todellakaan sen perusluonteesta ole mitään varmuutta, ehkä maailmaan tupsahtaa pieni nysvä lapasponi, mutta ainakin se saa sellaisen alun elämälleen kuin minä koen parhaaksi.
Sandra 3kk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.