Roksu ilta-auringossa

1.

2.

Varoitan heti alkuun, että tämä postaus on hyvin kuvaisa -kerrankin kun on vähän muutakin kuin tarhapääkuvia tai kärryiltä otettuja korvakuvia! Kuten tosiaan viime postauksessa kerroin, myös Roksu on liikkunut ihan kivasti. Perjantaina ruunan vauhti alkoi huomattavasti hidastua joten matka taittui kevyellä hölkällä, mutta matkaa kertyi silti kymmenisen kilometriä. Lauantaina Senni tuli mukaani katsomaan Rockyakin, ponin aisojen väliin saatuamme suuntasimme tielle. Matkalla ollut pelto oli sen verran ihanasti laskevan auringon valaisema, että ohjasinkin ponin pienelle hankitreenille ja Senni hyppäsi lumeen kameran kera. 

3.

4.

Jokunen kierros, kuvien mukaan neljä minuuttia, hölkyteltiin pellolla, Roksun syke saatiin hyvin nousemaan ja Sennin sormet mukavasti jäähän. Kärryillä istuneella ei kyllä ollut mitään hätää, mitä nyt kyyti oli toisinaan vähän poukkoilevaa. Jatkoimme matkaa tielle, Sennikin istahti hetkeksi kyytiin kunnes totesi, että tästä saisi kivan kuvan ja jalkautui taas kameramieheksi. Ohjailin kuvaajaa niin, että hän pääsi toteuttamaan visionsa ja köröttelimme Roksun kanssa pienen pätkän edestakaisin ihan silkan kuvituksen vuoksi -noiden muutaman kymmenen metrin jälkeen loppulenkki olikin varjoissa ja osittain hämärässäkin suoritettu aurngon laskettua jo puiden taakse.

5.

Matka jatkui samaan suuntaan missä yleensäkin lenkkeilemme, enimmäkseen hölkällä, mutta mahdutimme matkalle myös muutaman laukannoston sekä käyntiä. Matkaa kertyi viitisen kilometriä, poni oli taas aiempaan verrattain tahmea, mutta kotiinpäin käännyttyämme ponille ei olisi enää kävely maittanut.

6.

Sunnuntaina ponin ohjelmaksi muodostui hölkkälenkki maastakäsin. Tai siis minä hölkkäsin ja poni meinasi että mennään lujempaaaa! Matkaa kertyi nelisen kilometriä, joista osa taas hangessa. Hiki tuli molemmille, kaksijalkaiselle enemmän.

7.

Alkuviikon poni sai lomailla pidempien koulupäivieni sekä tuon ajotahmeuden vuoksi, eilen kurvasin taas tämänkin tallin pihaan. Ajatuksenani oli ohjasajaa poni kunnolla pellon aidatulla osiolla, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Ei kertakaikkisesti ollenkaan. Omistajien toisen kavioeläimen poistuttua takaisin tarhaan irroitin ohjat ja maiskautin kerran. Ja Roksu juoksi ja juoksi ja juoksi. Näppärästi poni vaihtoi askellajit sekä laukat. Suunnanvaihdoksiin jouduin kehoittamaan, vasempaan kierrokseen ruuna ei kirmaillut mielellään. Välillä vihelsin kirjaimellisesti pelin poikki, jolloin poni kurvasi luokseni ja piti pakollisen hengähdystauon. Päästäessäni henkisestä kahleesta Rocky taas juoksi. 

8.

Muutaman kerran jouduin usuttamaan ponin liikkeelle sen yrittäessä piehtaroida silat selässään, muuten Roksu sai juosta sen mitä itse halusi. Viimeisen kerran vihellellessäni poistin silat ajatuksenani, että poni saisi piehtaroida halutessaan. Samalla poni päätti, että nyt riitti juoksentelu ja jäi luokseni hengailemaan. Menin portille paketoimaan valjaat valmiiksi nippuun, jolloin ruuna totesi että seistään sitten tässä kahdestaan, eikä ottanut karvaisiin korviinsa puheitani siitä, kuinka poni voisi myös kävellä yksinään pitkin uraa. 

9.

Valjaat niputettuani lähdin kävelemään aidanviertä, Rocky seurasi perässä, aina portin kohdalla pysähtyi katselemaan että mennäänkö jo, mutta minun jatkaessa matkaa ruuna ravasi minut kiinni ja jatkoimme loppukäyntejä. Ihan lopuksi kävimme vielä aitojen toisella puolella, jossa Roksu tapansa mukaan piehtaroi useampaan kertaan antaumuksella, kunnes palasimme tallin pihaan -poni oli siellä ennen minua...

10.

Tänään Roksulla oli huoltopäivä, aamulla rokotus ja illalla ammattikengittäjä katsoi sekä Roksun että kaverinsa kaviot minun vuolun jäljiltä. Omistajalta tuli terveisinä kehuja kaviohuollostani, jes, on aina ilo saada kavioalan ammattilaiselta siunaus vuolulleni! Rocky sai muuten lepopäivän, se on jokaisen liikutukseni jälkeen hionnut enemmän tai vähemmän eikä hikoilu influenssarokotteen jälkeen ole suositeltavaa.

11.

Kaikki ajokuvat ovat Sennin lauantaina ottamia, joka piteli kaiketi ensimmäistä kertaa järjestelmäkameraa käsissään ja oli sen verran innoissaan kuvaamisesta, että toivottavasti saamme hänestä kameramiehen vastaisuuteenkin! Laidunkuvat ovat sunnuntailta.

12.