Sylpy ottaa yhteyttä ulkoavaruuteen.
Tänään kävimme Sypen, Ellin ja Papin kanssa kestävyysmaastossa, aikaa kaikkinensa reissuun kului kolmisen tuntia. Johtuen myöhäisestä ajankohdasta, (olimme liikenteessä noin kello 19:30-23) tuli tempo pitää melko reippaana, ettemme jääneet lihansyöjäötököiden ja verenimijöiden saartamiksi. Perinteinen vedenpuhdistamo - vanha kuntopolku - Virpiniemen hiittilenkki -matka, jonka jälkeen törmäsimme lenkkiään lopettelevaan Sohviin ja Papruun. He päättivät lyöttäytyä seuraamme hiekkakuopille, jonne matkasimme melko reippaassa tahdissa, lähinnä laukaten virtaisista puoliverisistä johtuen. Ei siinä, Paprussakin oli vielä melkoisesti virtaa, vaikka olivat jo kaksi tuntia metsiä kierrelleet.
Hiekkakuopille päästyämme rälläsimme hevosilla kolmesti mäkisen kuopan päästä päähän, räiskien lätäkössä ja kahlaten hiekassa kirjavan ja omistajansa odotellessa viimeisen mäen päällä. Alkoi vähitellen Sypenkin vauhti hyytymään, joten jätimme mäet rauhaan ja lähdimme kotimatkalle. Palattuamme hiittilenkille, ja kierrettyämme sen takakurviin, oli pakko yllyttää Sohvi spurtille ja Papruhan muuten lähti! Iso valkoinen takamus vaan näkyi horisontissa, kun yritimme Sypen kanssa saada edes vähän välimatkaa kurottua. Papinkin ohitettua meidät päätti herra Koukkupolvi heittää kiitolaukalle, muttei siltikään saanut P-duoa kiinni -voi raasua.
Ei Syyläkorvaa turhaan koukkupolveksi sanota, sen jalat muistuttaa lähinnä korkkiruuvia...
Päätimme Ellin kanssa lähteä vanhaa kuntopolkua pitkin merelle, ja hyvästelimme kirjavan ratsukon. Matka Virpiniemestä Leton rantaan sujui taas melko reippaalla vauhdilla -ei siellä vaan oikein voinut kävellä tai kaikki olisivat kuolleet verenhukkaan! Merelle päästyämme kylmäsimme hevosten jalkoja, kahlailimme mahaa myöten vedessä ja lopulta päädyimme riisumaan ratsumme satuloistaan ja käymään ihan uimassa saakka -eipähän tarvinnut tallin vesiä tuhlata hikien huuhteluun! Sypen kanssa kävimme polskimassa pisimmät uimapätkät koskaan, viimeisillä kerroilla Koukkupolvi alkoi vähitellen tuntua hukkuvalta hirveltä ja oli pysyttävä matalikossa. Sillä on muutenkin kehitettävää uimatyylissään, lähinnä takajalkojen osalta, että poni pystyisi pitämään itsensä paremmin pinnalla. Kerran Sypen pääkin kävi puoleen väliin pinnan alla, ja luulin tosissani, että nyt hukutin elämäni miehen. Mutta ei, hieno ruuna pelasti tilanteen ja sai jalat osumaan pohjaan.
Papikin kävi uimassa saakka!
Tunteroisen vedessä leikittyämme pääsimme kotimatkalle. Tallilla ruunat pääsivät karsinoihinsa, hain Sypelle purut, ja pesimme varusteet.
Olen nyt tosiaan tämän loppuviikon perjantaihin saakka, sekä ensi viikon arkipäivät (yhteensä siis 2x ma-pe eli 10 päivää) tallilla kesätyöorjana, joten aikaa kuluu pelkästään tallilla sellaiset kuutisen tuntia karsinoita siivoillessa ja heiniä pussittaessa. Työhöni kuuluu aamu- ja iltatallien teko, sekä yönsä tallissa viettäneiden (2-5 hevosta) karsinoiden putsaaminen. Niin joo, ja Ellin hevosten ruokien teko, sekä mahdollinen muu hoito. Lisäksi olen syötellyt lihotuskuurilla olevaa Syppeä aamuin illoin puolisen tuntia laidunta rehevämmillä alueilla, saisi vähitellen alkaa näkyä rimppakintun kropassakin tuo ylenpalttinen syöminen... Tämän postauksen kuvista muuten kiitos ihanaiselle Samsung Galaxy Minilleni... Nyt pitää alkaa vähitellen poistumaan koneelta, herätyskello soi kolmen tunnin päästä!
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.