Outo valoilmiö

on hemmotellut viime aikoina niin paljon, että tällaisina sateisina, harmaina päivinä ei huvita poistua neljän seinän sisältä ollenkaan. (no, juuri näiden seinien sisältä poistuin kyllä aamulla, kun vein alakertaan häkkivarastoon tavaraa) Märkä, oletettavasti kylmä ja koska tallilla tuulee aina, myös tuulinen päivä oli hyvä käyttää hyväksi asunnon siivoamisen parissa. Uusi elämäntapamuutokseni on iskoistunut niin hyvin kalloon, että herään nykyään viikonloppuisinkin viimeistään kahdeksalta, joten tunteja tuhlattavaksi ON -ennen kellojen siirtoa heräsin vielä aiemmin, kuuden-seitsemän väliin. En muistanutkaan Jali ja suklaatehdas-elokuvan olevan niin hyvä, muulikuvat ovat ihan loppusuoralla, lattiani ei enää muistuta ratsastuskenttää, ja sain katsottua viime aikojen omiakin kuvia läpi.

Olen alkanut kirjaamaan pientä dataa ponien liikutuksesta. Neljän viimeisen viikon datan mukaan Koo on liikkunut keskimäärin neljänä päivänä viikossa, lisäksi muutamana päivänä olemme tehneet jotain pientä tai olen vain harjannut/vuollut kaviot. Kilometrejä on tullut 20-30 viikossa, lisäksi kentällä suoritetut liikutukset, liikutustunteja olen listannut kolme viikkoa ja ne vaihtelevat neljästä kuuteen.

Roksun osalta viikkoja on tallessa viisi, joista kaksi ensimmäistä kunnollisia ja kolmena viimeisempänä viikkona olen käynyt ponin luona vain kerran. Ensimmäisen viikon saldona on 31 kilometriä neljään päivään, toisella viikolla 34 kilometriä viiteen päivään, sen jälkeen tulikin ponin pienimuotoinen motivaatiopula, rokotusloma, kelirikot, ja lopuksi omat kiireeni. Viime viikolla kävimme maneesilla ohjasajolla, poni oli erittäin virtaisa ja sitäkin kevytjalkaisempi. Ravissa ruuna tohotti menemään sellaista vauhtia, että roikuin vain ohjien päässä ja toivoin parasta. Laukannostoissa poni lähti. Kaikki jalat joka ilmansuuntaan, ympyrä oli pelkkä muisto vain. Niitä ei siis hirveästi otettu, yhteen onnistuneeseen jätimme laukat siltä erää. Siirtelin kouluradan kukkapurkit vähän kauemmas toisistaan, niillä saimme pienen mietiskelyn jälkeen vallan onnistuneita mutkitteluita, lopuksi molemmilta puolilta niin, että itse ohjasin ponia vain sivusta enkä pujotellut perässä. Niin, ja Roksu väläytteli taas väliin sellaista liikettä että..!

Eilen ponilla oli kärryt perässä tasan kolmen viikon tauon jälkeen. Alunperin ajatuksenani oli puuhata pellolla jotain pientä, mutta todettuamme ponin kanssa yhdessä sen turhan liukkaaksi, talutinkin ponin takaisin tallille rintaremmin ja kärryjen hakuun. Tauko teki tällekin ihmeitä, aisojen välissä oli poni ihan eri meiningillä mukana kuin silloin kolme viikkoa sitten. Kotiristeyksessä keskustelimme hetken, mutta jatkoimme minun haluamaan suuntaan. Viiden kilometrin lenkille poni mahdutti muutaman laukka-askeleenkin kotiinpäin, muuten matka taittui hölkäten ja kävellen. Olipa mukavaa!

Torstaina kurvaankin ralliautoni taas vanhempieni pihaan 611 kilometrin päähän pikavisiitille ja renkaiden vaihtoon. Forecan 10 päivän ennuste näyttää tällä hetkellä siltä, että Koo pitäisi pestä ja alkaa loimittaa ennen lähtöä. Voi viddu sanon minä. Kesä älä tule, yöpakkaset pysykää puolestani vaikka juhannukseen.