Nähdään taas seitsemän kuukauden päästä!
Koon loimituskausi alkoi nyt. Kyyneliä pidätellen letittelin talven villinä kasvaneen ja olleen harjan kiinni, siististi pelkästään kaulan oikealle puolelle. Toivottavasti tästä kesästä tulee edellistä helpompi, toivottavasti tänä kesänä ei tarvi miettiä ponin hengissäpidon järkevyyttä.
Pienellä kävelyllä käytyämme hain ihottumaloimen hyllyltä, ponin ateroitua kuppiruokansa ruunasta tuli taas eteenpäin lipuva haamu roikkuvine helmoineen. Tuntuu niin typerältä laittaa edelleen karvaisen ponin päälle loimi, kun mittari näyttää kahtatoista lämpöastetta ja ruunan karva on käteen selvästi lämmin. Vaan näillä mennään nyt.
Tänään näkyi kaikenlaista lentäjää ilmassa, polttiaisia ei, vaan eivätpä ne yleensäkään kahdentoista aikaan päivällä ole hereillä. Huomenna käyn koulu- ja ajotuntien välillä katsomassa ponin tilanteen viedessäni sille tänään hakemani rehut ja toivon syvästi, että maanantaina ei vastaani kävele hangannut hevonen. Olisin halunnut pestä ponin ennen loimituksen alkua, mutta shampoot olivat väärällä puolella jokea. Ehtiipä sitä onneksi tapella vesiletkujen äärellä ensi viikollakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.