Taas on aika hurahtanut, enkä ole ehtinyt konetta edes avaamaan. Miljoonaan postaukseen olisi nyt materiaalia ja asiaa, vaan mistä taikoa aikaa sekä jaksamista niiden kokoamiseen? Tallilla on taas tullut asuttua liiaksikin, mutta ponit (Maila varsinkaan) tuskin pistävät pahaksi päivittäisiä tunnin harjausoperaatioita -ja onpa Sandrakin päässyt liikahtelemaan taas useammin.
K ei innostunut kaverikuva-ideasta
Tiistaina ponit raspattiin yhdessä muiden tallin hevosten kanssa. Mailalta ei löytynyt kummempaa, ja se sai samalla rokotuksen. Koolla sen sijaan oli enemmänkin terävyyttä -siitä on tullut virallisesti vanhus, kun 1v 9kk väli oli ihan liian pitkä. Ennenhän tuo on raspattu (reilun) parin vuoden välein, ja silloinkaan ei ole pahemmin tarvinnut mitään raspata... Vähän reilusta shettisannoksesta rauhoitetta poni meni kyllä tapansa mukaan melkoiseen tokkuraan, mutta heräsi siitä nopeammin kuin varmaan koskaan aiemmin. Koo rokotettiin ennen etelä-roadtripiäni, eli... heinäkuussa, joten se ei sellaista taas pariin vuoteen kaipaa, kun pelkkä tetanus tuikattiin.
Keskiviikkona jatkui maanantainen kengitysurakka, ja tällöin oli Mailankin vuoro. Juttelin kengittäjän kanssa tammasta ja etenkin sen jaloista. Hän ihmetteli, että on kyllä kauan kestänyt noilla korkkiruuvikintuillaan, ja sanoi, että tamma oli nyt paljon parempi kengittää kuin viimeksi. Vaan ehdottomasti paras uutinen oli, kun hän sanoi, että Maila on laihtunut ainakin sata kiloa sitten viime kenkäyksen, ja näyttää kaikin puolin paremmalta! Jonkin aikaa liukkaiden takia seissyt putte kävi iltapäivästä vielä terapian, jossa liikkui erinomaisesti -jee! Iltatallissa ruutasin vielä joka kopotille matolääkkeet kitaan.
1/14 nailed it!
2/14
Torstaina oli viimeinen kengityspäivä, jolloin kengittäjä katsoi Sandrankin kaviot, joita olen yksikseni nyt muutaman kuukauden huoltanut. Itse en ollut aamulla tallilla, mutta minulle kerrottiin terveisiä, ettei kengittäjän tarvinnut sipaistakaan raspilla, vaan käski minun jatkaa samaan malliin. Jes, kyseessä kun on ihminen, joka oikeasti tietää jalka-asennoista ja muista! Motivaatio poneiluun nousi kyllä kertaheitolla, niin puten laihtumisen kuin pikkuponin kaviouutisten takia. Ja niin tuli meidän vauvoista jo isoja poneja, kun kolmivuotiaat lyötiin etukenkään. :') Nelivuotias, eli Sandra, jäi tosin edelleen kengättä.
Tarzan demonstroi paaliin syötyä koloa
Samana päivänä sovimme myös muuan tapaamisen tälle päivälle, eli lauantaille. Jessi ajeli päivällä kuvailemaan poneja, joiden takia ei aivan tarvinnut hävetä silmiä päästä! Kaukana ei tosin ollut, hohhoi, kunnon puska-asukit... Alla nyt alkuun pari kuvaa, lisää on tulossa! Nyt pitää alkaa valmistautumaan aamutallia varten. Suurkiitos Jessi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.