Porvoo on taas yhtä luistelukenttää, eikä Koon tallin ympäristössä voi oikein teitä pitkin kulkea. Olemmekin nyt jättäneet narun koukkuunsa ja lähteneet umpimetsään, jossa poni on saanut lenkkeillä koiran lailla. Joinain päivinä Koo on loikkinut pitkin metsää yli kantojen ja ali oksien välillä luokseni juosten, toisinaan poni on köpötellyt perässäni. Tasaisemmilla lumen peittämillä alueilla poni on puhdistanut karvaansa piehtaroiden.
Ennen plussa-asteiden jaksoa ehdimme vielä käydä maastoilemassa, Koo (yhdeksäntoista päivän päästä) kakskytvee oli edelleen kovin villivarsana ja tallille palasi aina hikinen ratsukko. Edellisen postauksen ongelmia, eli pakkasia, ei enää ole ollut ja poni on päässyt ulkoilemaan loimetta, joten ihokin on pysynyt taas parempana.
Tänään kävin taas pitkästä aikaa moikkaamassa Siinaa, tarkoituksenani käydä pelastamassa Siinan tarhakaverin letittämä harja Minkan saksimiselta. Harjan pyörteiden selvittelyyn käytin viisi minuuttia ja letittämiseen monta kertaa kauemmin, kun varsa ei olisi millään halunnut olla paikoillaan tai pitää päätä maanpinnan yläpuolella. Letistä tuli kamala, mutta eipähän takkuunnu taas hetkeen! Sillin ollessa niin kovin virtaisa vaihdoin narun pidempään ja lähdimme pellolle juoksentelemaan. Kyllä harmitti ettei ollut kameramiestä mukana, niin komeita kevätjuhlaliikkeitä näkyi! Siina on kyllä hauska otus, pellon kuntoa tarkistaessani se katseli mäen päältä, sen jälkeen tuli portille norkuilemaan ja hörisi lähestyessäni, ja tammaa tarhaansa palauttaessani jumitti muuli-ilmeen kera, että ei ihan varmasti lopeteta nyt jo!
Lisäilin blogin Jalustin.netiin ja tägäsin valjakkoajoblogiksi(kin), joten täytynee julkistaa tämäkin uutinen; tavatkaatte Rocky! Roksu on 13-vuotias ylikorkea shetlanninponiruuna, joka on ratsastajansa venähdettyä toimittanut puutarhatontun ja lemmikkiponin virkaa satunnaisilla yhdessätekemisillä. Rocky on ajolle opetettu ja paljon ratsastettu, hirmu fiksu ja kääpiöksi osaava otus. Ruunasta alan leipomaan valjakkoponia jos poni siitä innostuu. Huomattavasti Sandraa helpompi projekti, tämä kun tosiaan osaa jo kaikenlaista, pitää vain saada vaihdettua avut kärryiltä suoritettaviksi! Rockyn luona käyn aina kun ehdin ja jaksan, se valitettavasti vain asuu kaupungin sillä laidalla, jonne en normaalisti kulje ollenkaan. Poni ja omistajansa ovat kuitenkin niin mukavia, että vain niidenkin vuoksi sinne ajelee mielellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.