tiistai 22. joulukuuta 2015

Superpikaiset kuulumiset

Parinkymmenen minuutin päästä pitää olla koira ulkoilutettuna odottelemassa Helsinkiin lähtevää bussia, perille päästyämme on minulla kissoineni ja koirineni sekä tavarakasan kanssa hetki aikaa kipittää Kampista rautatieasemalle ja hypätä junaan kohti Oulua. Oulussa olemme vähän kuuden jälkeen aamulla. 


Arjesta poikkeavia asioita on tapahtunut, niistä aloitin jokunen päivä sitten kirjoittelemaan pitkän kaavan mukaan vaan koska nyt ei ole aikaa jatkaa samaa tyyliä, kerron ne pikaisesti.

Toissa viikon perjantaina ponilla oli jalat turvoksissa. Normaalisti niin kuivakinttuinen otus oli kadottanut jänteensä tiukan massan taakse, niitä ei näkynyt, ei tuntunut. Lämpöä ei ollut, poni ravasi tarhasta ja oli muutenkin aivan normaali ja pirteä itsensä. No, se ilta meni vesiletkua pidellessä, seuraavana päivänä hain Agrimarketista kylmäyssuojat. Viikonlopun toiminta oli jalkojen  ympärillä pyörivää -kylmäystä, kävelytystä ja pikkuhölkkää. 


Maanantaina iski arki, enkä päässyt taas useampaan päivään tallille. Sinne vihdoin itseni saatuani oli ponin nahkapuku taas kovin kireä, mutta jalat normaalit. Jee! Sunnuntaina ponia kokeillut vuokraajaehdokas, joka päätyikin ottamaan pidempiaikaisen vuokraponinsa ylläpitoon, kävi harjaamassa ja taluttelemassa ponia. Tänään kävimme vähän baanailemassa, alkumatka Siinan kanssa kävellen ja varsan jäätyä tallilleen kirmailimme vähän matkan päässä kulkevan tien ponin valitsemaa vauhtia. Vaikka sille antoi tallillepäin vapaat ohjat ja vapauden laukata haluamaansa vauhtia, viheltämällä vauhti alkoi tasaisesti hidastua ja vastaantulevat autot ohitimme aina sievästi kävellen. Huippu otus!


Minka hoitelee ponia nyt about viikon, sen jälkeen huristelen Vompatilla takaisin alas. Ette tiedäkään miten onnellinen olen, että saan vapauden liikkua juuri minne ja milloin haluan! Valitettavasti koira jää Ouluun vanhempieni luo, se ei ole tähän päivään mennessä oppinut olemaan hiljaa kissan kanssa kahden jäädessään, enkä mieluusti menettäisi kattoa pääni päältä.


Läppärini jää Minkalle, itse otan kameran sekä ulkoisen kovalevyn mukaan ja luvassa on poneilua parissakin paikkaa -voi olla että viikon aikana tulee jotain turinointia jommalta kummalta jonnekin, tai sitten palailemme asiaan vuoden vaihteessa. Hyvää joulua kaikille!

4 kommenttia:

  1. Oletko menossa Jessille moikkaamaan varsulia ja ratsastamaan Maisalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putteja ja ponia moikkaamaan ainakin, aktiviteetit selviävät sitten paikan päällä. :D

      Poista
  2. Aww, viimeinen kuva!!! "Olen pieni ja raukka, en halua seistä kurassa"....

    Et arvaakaa, mä oon surullinen koska nyt me ei nähä enää ikinä!! Koska poneillaan eri talleilla ja eri autoilla :-( totuttaudun taas yksinäisyyteen siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poni on niin nolo, meinas että pitäis kantaa se portille...

      :DDDD eipä! Sä oot edelleen meistä se jolla on ees jotenkuten varaa bensaan... :( Ja sitäpaitsi ei sips... salaattia voi syyä yksin.

      Poista

Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.