Luukku 16

Start running and say goodbye for a little while.

And I know you're gonna miss me,

So I'll leave you with this:

You know that big ball of radiation we call the sun?

Well it'll burst you into flames

If you stay in one place too long.

That is if the static don't get you first.

So remember even if you're dusted

You may be gone,

But out here in the desert

Your shadow lives on without you.

And though you're dead and gone believe me,

Your memory will carry on, we'll carry on.

And in my heart, I can't contain it.

The anthem won't explain it.

Tears stream down your face,

When you lose something you cannot replace.

Nobody said it was easy,

It's such a shame for us to part.

Nobody said it was easy,

No one ever said it would be this hard.

Oh, take me back to the start.

I need you to be the guide,

The mirror to the sky and sea.

Portray all above and below,

The gate of life and death.

How do I live without the ones I love?

Time still turns the pages of the book, it's burned.

Place and time always on my mind.

And the light of you left remains, but it's so hard to stay,

When I have so much to say and you're so far away.

Your eyes are swallowing me,

Mirrors start to whisper,

Shadows start to sing.

My skin's smothering me,

Help me find a way to breathe.

Time stood still the way it did before,

It's like I'm sleepwalking.

Fell into another hole again,

It's like I'm sleepwalking.

2,5 vuotta. Ikävä on edelleen vähintäänkin sanoinkuvaamatonta, mutta vähitellen alkaa helpottaa. Viime kuukausina olen ollut kykeneväinen menemään ponin haudalle yksin, ilman Koota tukena.
    Olen pystynyt muistelemaan ihania hetkiä hymyissä suin, ilman kyyneleitä. Tänään se ei onnistu. Tänään maailman täydellisin pikkuponi saa kynttilän haudalleen, tuon ison koivun juurelle. Tänään tajusin jotain. Tuo maailman täydellisin pikkuponi on pois. Aina, kaikkialta. Se ei ole missään lainassa, se oli minulla lainassa. Pienen hetken, pienen täydellisen hetken. Ja se hetki on poissa, mennyttä. En tiedä, onko tämä ihana vai kamala asia tajuta. Juuri nyt tunnen kuitenkin... helpotusta. Minun ei tarvi miettiä, missä tuo poni on, milloin se tulee takaisin ja miten se voi. Sitä ei ole. Ainoa jäljellä oleva konkreettinen asia tuosta ystävästä on pieni ruskeavalkoinen jouhitupsu.
   Vaikka olen kuinka realisti, en ymmärrä kuolemaa. Kuinka joku tärkeä ja rakas voi ihan hetkessä vain lopettaa olemasta, palaamatta koskaan takaisin, ja jättää niin suunnattoman suuren surun ja kaipauksen jälkeensä?

And I'd give up forever to touch you.

You're the closest to heaven, that I'll ever be.

And I don't want to go home right now.

And all I can taste is this moment,

And all I can breathe is your life.

'Cause sooner or later it's over,

I just don't wanna miss you tonight.