lauantai 6. heinäkuuta 2013

Ponin kuulumiset

Tuo koipi on vaan kummallinen. Katsottiin Veeran kanssa ponin jalat viime viikon tiistaina ennen festarireissuun lähtöä (siitä enempi täällä) liinassa juoksuttaen, ponilla oli paaaljon virtaa, muttei halunnut mitenkään laukata, ja sen nostettuaan nosti aina varsinkin vasempaan suuntaan väärän laukan. Takajalkojen liikeradat sekä ravissa että laukassa olivat lyhyet, se ei siis liikuttanut takasiaan, etenkään sitä oikeaa, eteen- ja taaksepäin täyttä matkaa, vaan könkkäsi lyhyttä askelta. Loppu viikon äiti ja Veera hoitivat ponia, jalat olivat edelleen olleet suorassa ja kuivat.


Toissapäivänä juoksutettuani Sypen kysyin Veeraa taas lisäsilmäpariksi katsomaan Koon liikkeitä. Ja sama tuomio, takasten liike vajaa. Kävin jopa selässäkin tunnustelemassa kera kaulanarun pienet ravi- ja laukkapätkät, ja miten hirveältä ne tuntuivatkin! Tunnustelimme selän, ja takaosan lihakset entistä kovakouraisemmin, eikä poni sanonut mitään. Mitään jumeja ei tuntuunut, jänteitäkään ei reagoinut. Tallissa laitoin kylmäyssuojat taakse, ei mitään reaktiota. Mikä ihme tuolla on?! Ensi viikolla soitan klinikalle ja varaan ajan sitä seuraavalle, kun isä-kuski on lomalla ja pääsee täten ponin siellä käyttämään. (Joo, jos sillä olisi ollut kipuja tai voimistuvaa oireilua, olisi se jo klinikalla käynyt vaikka toisen kuskaamana. Tämä ei ole mikään hätätapaus, koska poni on edelleen iloinen, oma itsensä, ja ainoa vaiva on noiden takasten liikerata.)


Reissussa ollessani oli käynyt sellainen äksidentti, että ponille oli, minun luvallani tietenkin, laitettu syötyihin nivusiin tervalaastaria. Se ei kuitenkaan ilmeisesti ponnylle sopinut, ja poltti siltä ihon auki laajalta alueelta. Nyt se on jo ihan ok, mutta edelleen päivittäisessä pihka- ja sinkkirasvauksessa.


Sofia oli tänään kuvaamassa meitä ihmiskuvailureissun jälkeen, kiitos hänelle kuvista! Kentällä ollut vieras valmennuksessa ollut hevonen oli ponin mielestä ihan hirveenkauheen jännittävä, jonka vuoksi herran naamalla on usein varsin järkyttynyt ilme. Harmi, että menin omalta osaltani pilaamaan monet monet kuvat about sadasta räpsystä, ja vain nämä olivat jokseenkin julkaisukelpoisia... Ja kyllä, OLI kuuma!


Tässä joku päivä voisin yrittää saada jonkun kuvaamaan Syppeilyjä, koska Koon kanssa nyt ei ihan oikeasti mitään kirjoittamisen arvoista tapahdu lähiviikkoina. Lisäksi haaveilen reissusta Iihin kuvaamaan ainakin Jogi-ponia omistajineen.

5 kommenttia:

  1. Hahaa, hassua miten päädyin blogiisi jostakin miljoonan linkin kautta ja täältä löytyikin ihan tuttu Karkki-poni! Se oli tuttavaperheellämme Revonlahdella joskus 90-luvun lopussa (vai 2000 alussa?) ja ehti siinä ajassa tulla oikein tutuksi minullekin. Hoidin sitä usein kun omistajat olivat reissussa. Mukava oli pikaisesti lukea sen kuulumisia täältä :)

    - O & co.

    VastaaPoista
  2. Ja ainiin, muistanpa yhden takajalkoihin kohdistuneen tapaturmankin, mikä sillon yli kymmenen vuotta sitten tapahtui, mutta tuskin enää vaikuttaa jalkahommiin.. No toivottavasti selviää, mikä ponilla on!

    - O

    VastaaPoista
  3. Aika jännää! Haluaisitko laittaa minulle sähköpostia ollila.reetta@gmail.com kun tuon ponin historiasta en turhan paljoa tiedä? :)

    VastaaPoista
  4. Ei ole todellista. Meidän ponnyillä on vielä samat vaivatkin!

    Onnistuin nimittäin alkukesästä polttamaan tältä ihon takasten välistä semmoisella laimennetulla tervahyönteiöljyllä, jota kaikki tallin lv:t käyttää onnistuneesti ihan raakanakin.

    Koivista meillä kanittaa erit. oikea takanen, ja vahva epäily, että joko kintereessä tai polvessa on jotain kremppaa. Oireina on vinous ja kylmänä astuu lyhemmin ja jäykemmin oikealla takasella. Lämmittelyjen jälkeen liike paranee. Ei kuitenkaan onnu (edes sen 40km jälkeen) ja liikkuu pääosin hyvin eteen ja tyytyväisenä, joten tutkiminen meilläkin odottaa valuutan kerääntymistä sekä vankkaa matkustuskokemusta. Ohhoih... sitä odotellessa

    VastaaPoista
  5. Voi apua! D:

    Polveen tai kintereeseen on täälläkin epäilykset nousseet, ei vuohisvika näkyis liikeratojen lyhyytenä. Välttämättä... Ontunut tuokaan ei ole koskaan (ok viime kesänä viimeksi, etusta) eikä missään vaiheessa, ei kovilla eikä pehmeillä alustoilla, ei hyppytreenien eikä kolmen tunnin maastojen jälkeen. Ainoastaan "tikittää" takasilla eikä lisäykset lähde senkään vertaa mitä ennen. Nyt en oo viittinyt sitä noiden parien hölkkäilyjen lisäksi muuten liikuttaa, että en tiedä auttaisko ihan vaan liike ja lämpeäminen siihen. Jotain häikkää siellä on, ja toivomma syvästi, että se klinikalla sitten selviää.

    Toki on sit sekin vaihtoehto, että joku muu paikka kranaa ja se heijastaa sen sit takasiin -jos takakintuista (ja joo, kuvautan etusetkin ihan vaan rahaa polttaakseni) ei mitään löydy, niin pakko kait se on heittää koko poni tarkastukseen rankoja myöten... Goodbye vapaa-ajan suunnitelmat! :D

    Toivottavasti tekin jossain vaiheessa pääsette klinikalle! Mulla luojan kiitos on (vielä vähän aikaa) säästöjä jotka tuhlata tuohon, ja tuo vinkkapolitiikkakin on aika vakaa. Ainakin ollut...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi jo etukäteen, ne piristävät aina päivää! Kommenttien valvonta on päällä, joten hyväksyn ne ennen julkaisua -älä siis ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin. :) Halutessasi voin olla julkaisematta kommenttisi, kunhan ilmoitat siitä minulle.