Pohjoisen reissulleni on jo mahtunut monenmoista hevostelua; joulupäivänä kävin siskoni mukana katsomassa vuokrahevostaan ja leikin taas alkeisratsastajaa, sen jälkeen kävin moikkaamassa Sofian hevosia, sunnuntaina vierailin Takkulassa katsomassa hevosia ja ihmisiä (ja kunhan Volvo lämpiää, hurautan taas sinne) ja eilen kävin kauhistelemassa taas niin kovin kasvanutta Violaa ja hirveän karvaista Maisaa.
Rikkinäisiä Converseja lämpimämmät kengät Prismasta haettuani Vompatin keula osoitti kohti pohjoista, ja parin tunnin luistelun jälkeen tuttu tammalauma katseli aidan takaa. Tuttuun tapaan kävin ensimmäisenä moikkaamassa tammoja -Vilma ja Viola olivat portilla ensimmäisenä, mutta Viena ajoi molemmat pois ja tuli rapsutettavaksi. Maisa katseli tarhan perältä, että turha tuonne on yrittääkään tässä vaiheessa.
Sormien mustuttua ja hevosten harmaannuttua rapsuttelusta otimme Villitin ja Vienan mukaamme metsäretkelle. Molemmilla oli melkoisesti virtaa -Vienalla etenkin kotiinpäin kävellessämme ja Violalla muuten vaan. Villis esittelikin bravuuriliikkeitään ihmisten vuoronperään hihitellessä ja katsoessa poispäin kauhistellen. Ei enää edes niin kovin pieni putenpoikanen on kyllä vallan ketterä ja nopealiikkeinen!
Villis 6kk 13pv, 3kk 16pv ja 1kk 9pv
Ja ettei kuvasaldo vaan jäisi turhan pieneksi, joutui varsa vielä riimun vaihdon jälkeen poseeraamaan toista taustaa vasten rakenne- ja pääkuviin.
Auringon laskiessa kyseltiin jotain hevosista vapaaehtoiseksi poseeraajaksi, ainoa ilmoittautuja oli Maisa vaan niillä jaloilla ei valitettavasti ihan vaadittavalle korkeudelle päästä. Ihan vahingossa putet kävivät kuitenkin kuvattavana kun rapsutuksia oli mallille tarjolla.
Yläkuvan Villis menisi kyllä melkein yhdestä toisestakin lurppakorvaisesta paksukaulaisesta puttetammasta. Ja alkaapa se muutenkin muistuttaa sukulaisiaan kuukausi kuukaudelta enemmän, joka ei ainakaan minun mielestäni ole huono asia alkuunkaan.
